Uusi havis!

Heissan!

Huh huh, koko viikonloppu vietetty neljän seinän sisällä. En käynyt kertaakaan kotini ulkopuolella :D Mulla oli kunnon operaatio parantua täksi viikoksi - ja mä onnistuin! Ihanaa olla terve. Ei ollut mitään herkkua viime viikkolla istua mikroskoopin äärellä nenä valuen ja litkien findrexiniä. Ei hirveesti kehdannut kysyä apuakaan mihinkään kun ei vaan lähtenyt ääntä. Nyt jopa ootan, että pääsen mikroskopoimaan (tääkin päivä on nyt koettu :D)!

Eipä kovin tuliselta maistunut flunssaisen suuhun :D

Oon aika ylpee, että onnistuin pysymään ihan vaan kotona, enkä esim. lähtenyt tupareihin juhlimaan tai moikkaamaan mun koiraa porukoille, vaikka teki kovasti mieli. Jotain sentään sain aikaiseksi. Nimittäin luin vihdoinkin sen Kärpästen herran! Aika pakkopullaa koko kirja (paitsi ihan loppu). En tiiä milloin olis ollu noin, ettei vaan jaksais lukee jotain kirjaa. Ikinä koulussakaan ei tehny tiukkaa lukee mitään pakollisia kirjoja, vaan tykkäsin hirveästi kun sellaisia tuli. Ja ei tuo Kärpästen herra siis surkea ollut, odotin vaan jotain enemmän klassikkokirjalta, josta on saatu Nobelikin... Pitikin silloin alkusyksystä innostua lukemaan klassikoita. Tai pitikin valita juuri Kärpästen herra, joka kuitenkin on suunnattu nuorille/lapsille... :D No oli siinä kirjassa paljon hyviäkin puolia, ja ymmärrän kyllä nyt, miksi kirjaa käytetään jossakin päin Jenkkejä oppikirjana johtamispsykologiassa. Ei vaan ollut niin mukaansa tempaava.

Ja toinen juttu, minkä sain aikaiseksi, oli mun vaatekaapin siivous juhuuu! Nyt olis äitikin ylpeä. Eikö mulla ollukin vauhdikas viikonloppu... Huomaan kyllä ajattelevani väestönkasvua vähän joka tilanteessa. Vaatekaappia siivotessa mulla on aina hirveen vaikeeta luopua mistään vaatteesta. En tajua miksi. Kuitenkin on niin hirveesti vaatteita, joita ei vaan tuu enää käytettyy. Siksipä aina toistin ittelleni, että mun vaatekaappi ei ole rajaton tila (kuten ei myöskään maapallo), eikä sinne siis mahdu rajattomasti vaatteita (kuten ei maapallolle ihmisiäkään). Kuinka biologisti ihminen voi olla. No, toi kuitenkin autto mua karsimaan vaatteita, vaikka siltikin pohdiskelin joka vaatteen kohdalla ainakin sen vartin että raaskiiko luopua vai eikö.

Sitten toisaalta tuli huomattua, miten turhia juttuja on joskus mennyt ostamaan. Tuli vähän suru. Oikeesti, useimmilla suomalaisilla on liikaa tavaraa. Murto-osalla pärjäisi. Ihmiset ostaakin tavaraa, koska haluaa - ei sen takia, että tarvitsisi. Ja sitten kaikkia haluamiaan asioita perustellaan, että kuinka niitä silti tarvitsee. Kamalinta tässä on, että mä oon yksi pahimmasta päästä tässä selittämisessä :(

Tätä arvostan. Kantsii lukee, jos ette vielä oo lukenu Vuosi ilman tavaraa -juttua Hesarista.
Tuli sellainen "oon kamala ihminen" -fiilis. Oi voi, ja mitä mentiikään eilen Suvin kanssa tekemään. No tilaus :D Ostin muun muassa repun. Tähänkin löytyis niitä perusteluja...

On ollu suunnitelmissa ostaa uudet kuoret mun iPhoneen. Mutta miksi ostaisin? Mulla on jo kahdet kivat. Syyksi ei tällä kertaa riitä, että niissä on leopardia ja niittejä (ja että ne on tosi halvat). En tarvitse niitä. Jotain "actionia" ton artikkelin lukeminen edes sai mussa aikaan :D luovunpa paljosta.....

Noin vuosi sitten tein ekan tilaukseni mistään nettikaupasta. Mulla oli ollu tollasia kohtaan jotenkin tosi iso kynnys. Pidin sitä "turhana" ja myös vähän absurdina tilata juttuja netistä... Koska jos oikeesti tarvitsee jotain niin eikö kantsisi kaupasta hankkia niin saisi kokonaiskuvan kyseisestä tuotteesta ja tiedon siitä, onko se juuri hyvä omaan tarkoitukseena? Ja yksi syy oli myös se, etten tiennyt noista tilauskäytännöistä yhtään mitään (miten esim. ne tehdään jne). Olin jonkun verran katellu Suvin tilaamista, ja sitten kerran päätin liittyä yhteen tilaukseen mukaan (tai sitten mä ehdotin koko tilausta, en ihan muista)... :D Siitä se sitten lähti. Tosin varovaisesti, mutta on se siitä kiihtynyt. Samoihin aikoihin aloin lukee blogejakin (materialistisia sellaisia useimmiten). Haha ja muistan, kuinka kummastelin, miten Suvia jaksaa kiinnostaa mitä joku ihminen syö jne. :D Sellainen kuva mulle tuli blogeista, kun kurkkailin mitä Suvi oikeen koneeltaan lukee xD Aika kauan mulla kuitenkin meni ennen kuin aloin lukemaan blogeja, vaikka oltiin asuttu Suvin kanssa jo yli puoli vuotta yhessä. Ähh nyt poikkeen ihan koko aiheesta.

Niin siis, olin juuri aloittanut tekemään tilauksia. Aluksi tein ne aina yhdessä Suvin kanssa. Se oli ihan hauskaa tehdä ne yhdessä ja sitten odotella yhteistä tilausta yhdessä. Muistan kuinka aina odotin niitä paketteja ihan innolla. Tuntu kuin olisi saanut lahjoja :D Ja se tarjonta oli vaan niin loputon netissä. Nykyään taas jo tilausta tekiessä tuntuu vähän pahalta. Monista syistä. Mun lompakon ja noh, sen maapallon puolesta. Tiedän, etten ole edes lähelläkään sitä pahinta päätä tässä koko kulutushommassa, mutta on tää meininki vähän (lue: todella paljon) muuttunut mun kohdalla. Kaksi vuotta sitten en olisi varmasti ikinä uskonut, että tilaisin kuukausittain jotakin jostakin. Huh huh, kun vaan ajatteleekin! Hyi hyi mua, en mä oikeesti ole tällainen kuluttaja!? Ennen mulle riitti kirpparit (♥) ja todella satunnainen shoppailu... Kunnon omantunnon tuskat -jaarittelua tänne tulee... Mutta blogihan on vähän kuin päiväkirja? :) Mulla olisi pari ostosta näytettävänä, ja J jo oikeestaan nappaskin niistä viikonloppuna kuvat, mutta ne ei ehkä sovikaan ihan tän postaukseen henkeen enää... :D Mulla tosiaan oli aikomus eka tehä postaus niiden ympärille mutta hups, aloinkin jaarittelemaan miten ihmiset kuluttaa liikaa :D

Heiiii mulla on kivakin juttu kerrottavana!!! Arvatkaas mitä!! Näin tänään ekaa kertaa taviokuurnia ! Ainakin kuusi! Yksi opiskelukaveri bongasi pienen parven Unicafen ikkunasta, ja mentiin ulos kattelemaan niitä :) Hellanlettas mitä pyöreitä pullukoita ne onkaan! Yllätyin, että ne oli niinkin isoja. Sellaisia rastaan kokoisia. Luulin, että ne olis jonkun ööö peipon kokoisia :D Harmi, kun ei ollut kameraa mukana, nyt tuli napsittua kuvia vaan kännykällä :( Alla mun huikea laatukuva kyseisestä linnusta ja sen alla pari googlen kuvahausta kopsattua parempaa kuvaa.

Ai miten niin huono kuva? :D

http://www.jtenovuo.com/retkikuvat/taviokuurna.jpg

http://kangasalanhelluntaiseurakunta.fi/images/stories/luontokuvia/184%20taviokuurna%20koiras.jpg

Ne ei muuten säikkynyt meitä ollenkaan! Puussa (ja maassa) ne vaan popsi (varmaan ihanan käyneitä) pihjalanmarjoja :) Paitsi kerran ne lähti lentoon (olinkin vain 1 metrin päässä), ja sitten ne piti ihanaa söpöä ääntä. Ihan uusi ääni mulle :) Kerroin puoli tuntia myöhemmin ihan innoissani toiselle bilsalaiselle, että näin ekaa kertaa taviokuurnan ja se kysy multa "missä sä oot oikein ollut?!". Hups :D En selkeestikään ainakaan (liikaa) lintuja bongaamassa.

Mutta, nyt jatkan tenttiin lukemisessa, tai oikeemmin sanottuna aloitan sen lukemisen. Tenttihän onkin vasta huomenna... Prkl, mun tosiaan piti alunperin vain tulla laittamaan muutama kuva mun muutamasta paidasta :D iik nyt äkkiä lukemaan!

- Kata