Kuulumisia

Kata:

Ciao! ♥

Huhhu siitä taitaa olla pieni ikuisuus kun viimeksi täällä kirjoittelin mitään. En pahemmin kotona ole viettänyt aikaa, vaan mun elämä on pyörinyt kirjaston, viikin kampuksen, töiden ja mun italian ympärillä. Kotona oon lähinnä vaan käynyt viskaamassa ja hakemassa tavaraa (mun huonekalut on hautautunut vaatteisiin ja kirjoja/papereita vaan lojuu siellä täällä. Ehkä vähän turhan paljon oon ottanut ittelleni hommaa, ja nyt pohdinkin että esim. voisin työt jättää pois ja sitten vaikka ottaa lainan vaihtoa varten. (en hirveesti haluisi nuukailla vaihdossa ollessani ja oon tottunut sellaiseen jatkuvaan kevyeeseen rahavirtaan)

Olisi nimittäin ihanaa vaan nauttia viimeisestä kuukaudesta tässä Suvin ja mun kämpässä (ei varmaan kohta enää tunnettaisi toisiamme jos tällainen sama meno jatkuisi haha), ja ehtiä tehdä kaikkea yhdessä italian kanssa. Ja haluan mun säännöllisen urheilun takaisin. Ollaan käyty jo useamman kerran pelaamassa squashia Feden (nonni, nyt on nimi paljastettu :D) kanssa mutta haluaisin mun entisen treenitason takaisin! Ja yksi iso juttu, jota kaipaan: kunnon yöunet. Okei, mä ehkä voisin itekin vaikuttaa tähän esim. menemällä myöhäisen iltavuoron jälkeen nukkumaan enkä rientämällä sinne vaihtareiden illanviettoihin.

Uudet reiskat yay!

Niin, ja en tiedä onko tullut mainittua - kun siitä viime kirjoituskerrasta on ikuisuus - mutta tää italia on siis mun poikaystävä :) Hän on se joka sai mut ihan hulluksi syksyllä :) Ollaan kyllä oltu jo yhdessä viime vuoden lopusta asti mutta pienoinen draama/väärinymmärrys vähän sekoitti kuvioita viime vuoden puolella, hehe :D mutta anyway, en voisi olla onnellisempi! Tässä olis potentiaalia vaikka minkälaiseen siirappitekstiin, mutta yök, koitan välttää sellaista haha.

Mun kullat tulee juttuun!

Mutta oon semiylpeä itsestäni, että kandi on todella hyvässä vauhdissa. Hankin sellaisen magneettiavaimen, jolla pääsen aleksandriaan vaikka yöaikaan halutessa. (ja sitä on tullut harrastettua myös!) Fede on kova opiskelemaan, ja sen päämäärätietoisuus potkii muakin kirjastolle ja tottakai olen aina sen messissä aina kun vain kerkeän. Vaikka ei toi yhdessä opiskelu kaikkein tehokkainta olekaan, ei edes kirjastossa. Tauot venyy ja sen sellaista. Ollaan se ärsyttävä pari, joka ei näytä pystyvän pitämään näppejään erossa toisistaan. Toinen mikä on potkinut mua kandin suhteen on kanditukipiiri, jota eräs mun opiskelukaveri ehdotti meille. Ihan huippu saada vähän aikataulua hommaan!

Ekaa kertaa tuntuu niin älyttömän hyvältä olla suhteessa, eikä mulla ole ollut minkäänlaista ahdistusta (jota tuppaa tulemaan mulle helposti). Tää suhde ehkä ulkopuolisille ei vaikuta kovinkaan romanttiselta suhteelta, koska me kiusotellaan toisiamme ihan jatkuvasti ja se saattaa sisältää sellaista leikkimielistä solvaamistakin, jekkuilua ja sellaisia"i really don't like you" -letkautuksia, mutta tää on oikeesti romanttisin suhde jossa oon ollut :D Tai ainakin kovin erilailla romanttinen suhde, sellainen mulle hyvä romantiikka, josta osaan nauttia! En kestäisi sellaista klassista ällöromanttisuutta :D

Tiedän, että ollaan oltu kovin lyhyt aika yhdessä, mutta ollaankin vietetty se aika melkoisen tiiviisti yhdessä. Aina kun meiän tiet eroaa (haha kuulostaapa dramaattiselta) niin mulla on ensiksi superihana olo siitä toisesta ja oon ihan yhtä hymyä, kunnes kovin pian tulee sellainen "yhyy toinen on poissa" -olo. Ja nytkin on todella lonely olo olla yksin mun huoneessa. Tästä syystä vähän huolestuttaakin toi mun vaihtoaika. Mutta kaipa siihen erossa olemiseen sitten tottuu. Ja kaikki on muutenkin ihan epäselvää, että jääkö italia tänne vai ei, mutta joka tapauksessa hän tulee vierailemaan Bonniin ja mä teen reissun Italiaan ja ehkä myös Suomeen. Ja ei se 4-5 kk ole mikään mahdoton aika. Silti kamalaa, ettei mua inspaa vaihto ollenkaan tällä hetkellä. Tai siis tietenkin inspaa, mutta mä kammoan sen ajan koittoa, koska se meinaa että pitää sanoa moikat. Huoh, ihan kuin ystävien ja perheen jättö ei olisi ollut jo tarpeeksi.

Kuka nyt uunivuokaa tarttee, kun kasvispastagratiinin voi tehdä suoraan lautaselle :'D

Mä hei kokkaan!

Tää viikko tulee olemaan ihan mahtava! Keskiviikkona on Sonata Arctican keikka, jonne suunnataan Feden, Suvin ja Suvin poikaystävän kanssa. Ja sitten samalle keikalle tulee muutamia muitakin vaihtareita :) Sitten mun italia aikoo kokata mulle, Suville ja sen miehelle, hih. Ja koitetaan Feden kanssa keretä käymään Tallinnassa, jossakin raflassa ja luonnontieteellisessä museossa. Saa nähä miten onnistuu, kun mulla on viikonloppuna taas töitä ja viikolle mahtuu nyt jo kivasti kivaa ohjelmaa. Kaikki yhteinen tekeminen tekee musta vaan yksinkertaisesti onnellisen, ja esim. viime viikkoinen sushi-raflailukin tuntu jotenkin "kokemukselta" sen kanssa. En tiedä, mutta ihanaa!

GG toi italialaisen karkin Kaliforniasta (she's back!!♥)

Aika hauska juttu sekin, että yksi työkaveri, joka ei pahemmin edes tunne mua, heittää aina mut nähdessään kuinka musta vaan hehkuu sellainen rakastunut olo :)

Nyt aikomuksena olis alkaa valumaan Viikkiin tapaamaan vaihtarikaveria viimeistä kertaa (inhoon sanoa moikkia :( ), ja sitten tapaankin mun kandiohjaajan ennen luentoja. Ja tällä viikolla mun olis tarkoitus kuulla mun seuraavasta hoasin kämpästä, (jonka haluisin keretä alivuokraamaan mun veljelle) jaiiiks!

- Kata

Joulupäivän asua & other stuff

Suvi:

Nyt on Ivalosta palattu (yli viikko siten joo..) ja arvatkaapas mitä?! OPINNÄYTETYÖ ON PALAUTETTU KANS!! Ihan hullua. I did it. Ihan mahtava fiilis. Sain hyvää palautetta myös henkilöltä, jolle tein ton mun työni. Hän sanoi sen olevan todella hyödyllinen heille ja tulee varmaan auttamaan paljon heitä tulevaisuudessa. Sain myös pikkusen lahjan, hih. Ihan mahtava fiilis kun tein työn josta on hyötyä jollekin. Tällä viikolla saan arvioinnin, jännittää. :) Toivoisin kolmosta, mutta saas nähdä...

Ivalosta paluun jälkeen ja opinnäytetyön palautuksen jälkeen oon ollu ihan hämilläni kun ei ole ollut mitään pakollista hommaa. Loppukuusta alkaa työt jota ennen mulla on vapaata. Oon nyt yrittäny nauttia vapaapäivistä mm. urheilemalla ja näkemällä ihmisiä. Nyt oon tosin ollut pari päivää semiflunssassa, mikä on mälsää. Varmaan kun stressistä pääs pois, niin flunssa iski sen tilalle. Tai jotain. :D Mutta onneks tää ei ole mikään paha etten pääsis tyyliin sängystä ylös, eikä olo ole pahentunutkaan. Silti ärsyttävää, kun ei puolkuntosena viitti urheilemaankaan lähteä.

Näissä kuvissa vähän mun joulupäivän asua, jolloin oltiin siskon ja isän kanssa liikenteessä ja kyläilemässä vaarilla. Ei mikään mukavin asu siinä mielessä, kun kuitenkin löhöttiin ja syötiin vaarilla aika paljon. Ehkä tänä vuonna tajuun ottaa vähän rennomman asun haha. Farkkuliivi on yks ihanista löydöistä Los Angelesin Forever 21:sestä, paita on perus H&M kamaa, housut aivan älyttömän hyvät jalassa olevat Dr. Denimit (kiitos Kata kun veit mut myös sovittamaan niitä ♥) ja kengät on uusin lisäys mun kenkäkokoelmaan: Bullboxerin nilkkurit kultaisilla yksityiskohdilla. Poikaystävä anto itseasias lahjaks hihi ♥ (synttärilahjaks, sain valittua kengät vasta öö marraskuussa :D) Sain myös btw ihan kivan joululahjankin poikaystävältä...... !

Lähikuvaa kenkuleista, tykkään! Tosin kunnon kolina ja kilke kuuluu jos noi jalassa kävelee jossain hiljasemmassa paikassa :D Auttaiskohan jos tyylii liimaa ton ketjun jotenkin tukevammin tohon kenkään kiinni...

Mulla on kenkähyllyssä jo kahdet Bullboxerin kengät ja oon tykästyny koko merkkiin aikas hyvin. Nyt jo silmissä kiiluu kolmannet kengät kyseiseltä merkiltä, mutta en tiedä... Ne olis ruskeet bootsit, sellasia en vielä omistakaan. :D Ja oon visioinu kuinka hyvät ne ois keväällä ja kesällä käyttää!

Jos vaikka siitä Ivalon reissusta kertois enemmän. Mun Ivalon kuvasaldo on aika huikee.. Tässä ehkä paras aikaansaannos:

Aurinko ei noussut ollenkaan, ja "kirkasta" oli ehkä se pari tuntia päivässä. Yllä oleva kuva on otettu kun on ollut kirkasta. :D Mutta reissu itsessään oli kiva! Häiden takiahan me tuonne lähdettiin, mutta oltiin sitten yks viikko reissussa. Häät oli ihanat, kauniit ja sai mutkin herkistymään. :) Olin ensimmäistä kertaa kunnolla häissä niin että muistan, ja yllätyin kuinka tunteikkaat ne voikaan olla. Häät oli uuden vuoden aattona, mikä oli mun mielestä kiva lisä. Tosin loppuillasta ja yöstä taisin olla jo sen verran kekkulissa että tanssijalka vipatti oikeen kunnolla, lauloin karaokea (MINÄ??) ja tällä hetkellä mulla ei ole harmainta aavistustakaan mitä tein kun vuosi vaihtu. Oli vissiin hyvät pippalot ;) Muistan sen kuinka katoin kelloa sillai "OHO vuos on vaihtunu! Mitä...". Kata nauroi mulle sitte kotona.. Häiden jälkeen sitten mökkeiltiin, rentoiltiin, saunottiin, pelattiin Menolippua ja syötiin hyvin. Tein myös opparia palautuskuntoon, aina kun oli mahista. Koko viikko oli kyllä aikamoista härdelliä loppujenlopuks. Ennen häitä oli häästressiä ilmassa, yövyttiin kolmessa eri paikassa, rampattiin edes takas.. :D 

Tässä vielä aika huonolaatunen kuva mun asusta häissä. Kuva otettu siis ihan kotona kun olin saanut ostettua tuon asun. Hiukset ei siis ollu tuollain häissä yms. :) Ite tykkäsin, ja koko asu sopikin häiden väriteemaan. Musta, burgundyn punainen ja valkoinen taisivat olla väriteemana. Yleensä vissiin häihin ei mustia mekkoja ole tapana laittaa, mutta näihin häihin sopi oikein hyvin.

Viime perjantaina käytiin äidin ja siskon kanssa syömässä siskon synttäreiden kunniaksi (onnea siskolle vielä ♥)  ja mun opinnäytetyön valmistumisen kunniaksi. Kilisteltiin oikeen kunnolla skumppalasien kanssa. Minä ja sisko oltii ehkä vähän liian hehkeinä kun kummallakin oli bad hair day ja sen vuoks pipot päässä mentiin raflassa. Äitikin oli ihan että hei, ottakaa pipot pois... Mut no can do vai mites?

Happy!

Skumpan juomisesta seuras kunnon perjantaifiilis ja Katakin oli jo ihan että "tuutko juomaan tnä??" :D Totesin että tässähän on jo aika perjantaifiilis :D Sit kun lähdettiin ravintolasta niin sit mulle iski ihan TAJUTON väsymys. Ihan hullu. Tulin kotiin ja koomasin. Kata kysy multa jotain ni koomasin :D Noei. Mutta siis ihan taju väsymys. Raahauduin sit suihkuun ja se piristi, thank god. Siitä sitte alettiin valmistautumaan iltaan, käytiin moikkaamassa poikaystävää ja sen veljeä Pasilan baarissa ja suunnattiin sieltä sitten keskustaan näitä vaihtareita näkemään. Mäkin pääsin näkemään niitä kahta italialaistyttöä pitkästä aikaa. :) Tän jälkeen mentiin Katan kanssa johonkin mestaan, missä soitti bändejä. Missattiin vissiin eka bändi, mutta kaks vikaa oli kyl hyviä. Mikähän sen paikan nimi oli...

Onneks seuraavana aamuna ei ollu darraa, mutta flunssanen olo senkin edestä sit. Rentoilua siis viime lauantaista asti on ollut. Poikaystävän kanssa pidettiin kunnon piknik mun huoneessa, ostettiin kaikkia kivoja herkkuja ja katottiin ihan sairaan huono Salkkarileffa. :D

Heh, olipas asiaa :) Nyt lähen käymään uusimassa mun Unisportin käyttäjätunnusta, haluun varailla jumppia.

- Suvi

Kreisi vk 1

Kata:

Hellureiii!

Vasta nyt tuntuu, että vuosi on todellakin vaihtunut! Uuden vuoden päivä meni niin darratokkuraisessa olotilassa enkä tainnut olla valveilla kuin kuutisen tuntia, heh. Torstaina päätin että nyt on tsemattava ja aloitettava "tehokas elämä" :D No se jäi siihen torstaihin.

Mä en vielä uuden vuoden aattonakaan tiennyt mitä tulisin tekemään illalla :D Oon kai viimeiset 5-6 vuotta ollut Suvin kanssa uuden vuoden, mutta nyt se mimmi huitelee Lapissa häissä. Ja tää toinen mimmi, GG, huitelee Kaliforniassa. Muut ystävät eivät oikeen jaksaneet innostua uudesta vuodesta ja viettivät sen jossakin kotisohvalla poikaystäviensä kainalossa. Sain kutsun jonnekin kotibileisiin, mutten jaksanut ollenkaan innostua, kun ei huvittanut viettää vuoden vaihdetta puolituttujen kanssa. Harkitsin jo töihin menemistä tai uuden vuoden viettoa vanhempien kanssa :D Alkoi todellakin harmittaa, etten ollut lähtenyt mökkeilemään mun italian kanssa.

Uusi takki ja huivi alennusmyynneistä :)

Uuden vuoden aatto kuitenkin starttasi vuoden viimeisen kouluhomman, elikä enkun esseen, viimeistelyllä! (nyt Suvi on varmaan musta ylpee. ainaki sietäis olla) Menin isän töihin tilaamaan ittelleni Ray baneiden vihreä-turkoosit peilipilotit ja samalla toivoin, että iskä jaksais ehkä lukaista mun esseen. Muistan kun lukiossa se lukas mun aineita, varsinkin vieraan kielen esseitä, vaikka väittikin että se on kielissä huonompi kuin mä. Kuitenkin se aina jakso lukasta ne. Tällä kertaa se turhautu jo ekan sivun jälkeen, prkl :D Vähän eri tasoa kuin ne lukion 200 sanan esseet matkustelusta ja harrastuksista, haha. Mutta olisinkin halunnut saada sitä ei-biologin mielipidettä aineeseen.

Sain esseen lähetettyä, ja sitten tulikin ihan juhlimisfiilis ja samaan aikaan italialaiselta kaverilta tuli viestiä, että mun pitäis liittyä heidän uuden vuoden viettoon! Jes jes jeee! Eikun alkon kautta himaan ja sitten kohti keskustaa etkoilemaan! Ihan hullu alkuilta, joka vaan muuttui hullummaksi :'D Siis ihan vaan esimerkkinä tää yksi creepy italialainen (joksi häntä kutsuimmekin). Tämä tyyppi oli edellisenä iltana lentänyt Suomeen ensimmäistä kertaa nähdäkseen tätä mun italialaista tyttökaveria, jota hän ei edes tuntenut. Kuulemma vaan moikkaustasolla tunsivat toisensa. Tämä creepy italialainen ei puhunut englantia, mutta osasi esitellä itsensä kuitenkin tämän tytön poikaystäväksi (jota hän ei siis todellakaan ollut). Vähitellen hän oli aivan änkyräkännissä ja kun suuntasimme kohti Senaatintoria katselemaan raketteja, hän jo kaatuili pitkin poikin katuja ja katosi vähän väliä. Jossain vaiheessa hän katosi lopullisesti, eikä tietenkään kantanut puhelinta mukanaan. Oikeestaan tän creepyn tyypin takia meiän iso porukka myös jakaantui osiin, koska vähän väliä piti etsiä tätä jälleen kadonnutta miestä, ja väkeä oli tosiaan ihan törkeen paljon Senaatintorin seudulla. Loppuyö oli kuitenkin ihan huikea ja lopulta päädyttiin johonkin baariin, mutta en muista mihin baariin…. heh.

Lopullinen pieni joukkomme koostui italiasta, unkarista ja sloveniasta :) tää on ihan mahtavaa tavata uusia ihmisiä muista maista, mutta sitten toisaalta inhoan hyvästejä. Nyt viikonloppunakin täytyi jo sanoa hyvästit muutamille :( mutta, kukapa tietää, ehkä sitä vielä nähdään!

Kuvia illasta/yöstä oli kertynyt reilusti yli sata ja pari aivan mahtavaa videota, mutta laatu nyt oli mitä oli :D Ei jösses, miten nauroin kun aamulla (iltapäivällä klo 15…) heräsin ja katselin ne läpi. Ihania uusia kavereita!

Ai niin, creepy italian oli löytänyt tiensä mun kaverin luo joskus aamupäivästä. Oli kuulemma viettänyt yön sairaalassa, kun oli onnistunut murtamaan kätensä lyödessään jotakuta…. Siinäpä vasta mukava tapaus. No oli sen sitten ihan mukava tapaus, kun toisena päivänä tavattiin, mutta jotakin mielenterveydellisiä ongelmia sillä on oltava. Sai jotain ihme haloita lumisateestakin vaikka taivas oli ihan kirkas!?

Päätettiin torstaina tavata uudestaan, ja pitää "farewell partyt" creepylle italiaanolle, kun se oli sen viimeinen ilta. Mä liityin joukkoon vasta keskiyön jälkeen, kun pääsin töistä, ja suuntasin Roskaan muiden luo. Ja ahahahahahaaaa mulla oli niin kipeät vatsalihakset seuraavana päivänä ihan vaan hysteerisestä nauramisesta!! Creepy italian puhui jo enkkuakin joten kuten ja keskusteluakin saatiin aikaiseksi. Kaikki ihmetteli miten mä ymmärsin sen puhetta, kun olin ainoa joka ymmärsi kun se esim. kysyi "do you sky?" (sky:llä se meinas downhill skiing)

Ja baareilun jälkeen mentiin opiskelija-asunnoille jatkoille ja tapasin mun italian viimein ♥ Ei oltu oltu kuin kolmisen yötä erossa, mutta se oli tuntunut ikuisuudelta. En kestä mua tällasena, so unlike me :D

creepy italian oikealla :D

Loppuviikko on mennyt töitä tehden ja leikkien kotia italian kanssa täällä Pasilassa, kun Suvi on ollut poissa :D italia on aina ollut venaamassa mua meiän kämpällä, kun oon palannut töistä, ja miten oonkaan rakastanut tätä olemista yhdessä! Oon laskenut minuutteja töissä ihan eri syistä kuin aiemmin :D Tää viikko tulee varmaan olemaan mun vuoden parhaita! Mä en tiedä miten mä selviän keväästä kun koittaa mun vaihtoon lähtö. Viime yönä sain mun ensimmäisen itkukohtauksenkin, kun ajattelin kevättä. Ihan kamalaa, koska oon jo vuoden venannut mun vaihtoa ja Saksaan lähtöä, mutta nyt toivon että kevääseen olisi vielä monen monta kuukautta. Tosin italia lähtee samoihin aikoihin takas Italiaan, joten Saksa on mulle siunaus ja pelastus. Muuten varmaan masentuisin Suomessa. No ei, lähtisin Italiaan. Mutta niin mulla on nytkin aikomuksena, vaikka en tiedä missä hiton välissä.

♥

Suvi varmaan tulee ihan pian, iskipä ikävä nyt kun vihdoinkin oon aloillani yksin. Ja ikävä GG:tä!

- Kata

Joulufiiliksiä

Suvi:

Heippa ja terveiset Ivalosta! Tultiin tänne jo viime viikon lauantaina, sillä uutena vuotena oli tarkoitus osallistua häihin. :) Nyt on vuos 2014!! WHAAAT! :DD On ollut kyllä kiva ja rentouttava reissu. :) Su-ma yöllä vissiin takas Helsingissä sitte.

Mutta ekaks voisin vähän kertoa mun joulusta. Joulun aika on niin ihanaa. Se tunnelma ja samat vanhat perinteet jotka seuraa vuodesta toiseen jouluisin. Toki nykyään tuntuu että jokainen joulu on erilainen, ei enää niin paljon noudata vanhoja perinteitä. Johtuu ihan vaan tietyistä seikoista, esim. sisko on yleensä aina töissä hamstraamassa rahaa ja nyt oli toinen joulu (jo...) ilman mun rakasta mummoani.

Mutta tänä jouluna sisko oli ottanut vapaata! JEE! Jouluaatto oltiin äidin luona, jonka jälkeen joulupäivä isän ja vaarin kanssa. Ensi vuonna sitten taas toiste päin. :)

Jouluaatto alkoi tietenkin riisipuurolla. Itse havahduin ihan vähän ennen joulua, että APUA en oo ite tehny kotona vielä riisipuuroa! Rakastan riisipuuroa ja keittelen sitä yleensä kotonaki ennen joulua useamman kerran. Joulua edeltävänä viikonloppuna oli siis pakko tehdä kattilallinen puuroa, nams.

Nalakin oli tuomassa iloa meidän jouluun ♥

Tykkään tosi paljon suomalaisesta jouluruoasta, varsinkin laatikoista. Pienenä söin vaan perunalaatikkoa, mutta nykyään tykkään kaikista tosi paljon. Ai vitsi oon ylpee itestäni, kun oon oppinut syömään kaikkia laatikoita, jotka löytyy meidän joulupöydästä. Perunalaatikko, porkkanalaatikko ja lanttulaatikko ♥ Karjalanpaistikin on iso osa meidän joulupöytää, vaikka monen mielestä se ei ole mikään jouluruoka. Meille se on. Se on ollut aina. Vanhempien lapsuudesta ja mummojen lapsuudesta asti. Se on kulkenut suvussa, eli silloin se on jouluruoka. Ainakin meille :)

Mun lempparein joulukoriste :)

Lahjakasa odotti avaajaa. Sisko oli niin malttamaton, että en meinannu edes vessassa keritä käydä. Huhhu :D Se osaa kyllä olla maailman malttamattomin jouluna. :D

Jouluaatto kului aika rennoissa meiningeissä ädillä. Rentoiltiin, syötiin, katottiin sarjoja ja leffoja, leikittiin nalan kanssa.. :)

Joulupäivänä oltiin enemmän ihmisten ilmoilla, mikä oli kivaa vastapainoa jouluaaton hengailuihin. Mentiin siskon ja iskän kanssa vaarille syömään ja availemaan lahjoja. Vähän kuin toinen jouluaatto, hihii.

Jaksoin jopa vähän kihartaa hiuksia. Pientä treenailua häiden kampausta varten. ;D Oli muuten aika samanlainen kun tämä kampaus, mutta enemmän kiharoita.

Perinteinen joulukuusi vaarilla samalla paikalla joka vuosi :D

Käytiin vielä joulupäivän illalla hautausmaalla, oli niin kaunista kun pimeässä näkyi paljon kynttilöitä. On myös niin vaikeeta kuvitella että tämä oli jo toinen joulu ilman meidän mummoa. Nyt joulun aikaan mietiskelin aika paljon ja muistelin mummoa. Niin ihana ihminen ja niin rakas hän oli meille kaikille. ♥

Tapaninpäivänä suunnattiin siskon ja iskän kanssa Tallinnaan pienelle shoppailureissulle. En kyllä löytänyt paljoakaan mitään, yhden neuleen ja korun. Sisko shoppas senkin edestä sit. :D

Kello on kolme päivällä ja ihmiset nukkuu vieläkin! Täällä Ivalossa siis. Ollaan mökillä. ;D Täällä kyllä oikeesti väsyttää niin perhanan paljon, ku aurinko ei nouse ollenkaan. Noh, ainakin nyt on aikaa yrittää saada tota opinnäytetyötä palautettavaan kuntoon ennen kun ihmiset alkaa heräilemään. :)

- Suvi