Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset

 Kata:

Iiihana uusi reppuni! I'm in love.

Sellasen reilu vuoden oon etsiskellyt täydellistä reppua. Ja kaksi viikkoa sitten se löytyi Urban Outfittersin sivuilta! Ja perjantaina se kotiutui tänne luokseni :) Perjantaista lähtien oon kantanut sitä joka paikassa mukanani! Vaikka mulla ei olisi mitään kannettavaa niin "täytän" reppuni joillakin turhilla asioilla ihan vaan että saisin syyn kantaa reppuani mukanani, heh :D

Niittejä ja vetskareita. Perfection.

Jelly beanit motivoimassa lukemisiani!

Tärkein kriteeri repulle oli se, että sinne mahtuu mun läppäri ja mun muut kamppeet, joita opiskelussani tarvitsen. On ollut vähän raskasta mun hartioille kanniskella läppäriä mukanani joka päivä ja koko päivän ajan olkalaukulla/kangaskassilla :D Oli siis oikeesti terveyspohjainen/käytännöllinen peruste hankkia reppu. Mutta ihan mitä tahansa reppua en huolinut ja siksi kesti jonkun aikaa hankkia sellasinen... Koko kesän kiersin kirppareita löytääkseni hyvän repun (levyjen etsimisen lisäksi), eikä ihme kumma tärpännyt ikinä! Jännä.

Nyt pitäis jo alkaa sännätä duuniin. Plaaahh… Mikä siinä on, ettei mua enää ihan hirveästi inspaa mennä töihin. Tai siis en töitä ikinä huvin vuoksi oo tehny (vaan rahan, ylläri) mutta oon kuitenkin aika hyvin jaksanu jo kaksi vuotta (herranjumala 2v!?) olla näissä kioskihommissa opiskelun lisäksi. Nyt on tullu sellanen kyllästyminen/väsymys koko hommaa kohtaan :D Tältä varmaan Suvista tuntu aina mennä Siwaan...

Varmaan se, että teen näitä hommia reserviläisenä (eli teen työvuoroja vähän eri paikoissa) on vaikuttanut siihen, etten ole kyllästynyt hommaan. On nähkääs aika erilaista olla jossakin ostarin postiärrällä kuin Rautatieasemalla. Aluksi se oli hiton stressaavaa, sitten se muuttui kivaksi vaihteluksi mutta nyt... Plaaah :D Ehkä tosiaan olis pitäny pysyä siinä "laidasta laitaan eri kioskeja" -meiningissä eikä alkaa suosia näitä asemakioskeja. Mutta toisaalta on kiva kun on tuttu työporukka ympärillä :)

Joo nyt sinne töihin.

- Kata