Kuten tuossa aikaisemmassa postauksessa Kata jo kertoikin, ei
meistä tullut ystäviä todellakaan heti kun tavattiin. Pelattiin muutama vuosi
koripalloa samassa joukkueessa, kunnes lähennyttiin enemmän. Yhtenä talvena
mentiin pienellä korisporukalla laskettelemaan Serenaan ja jostain ihmeen
syystä minä ja Kata oltiin samassa porukassa. Päivä oli tosi hauska! Joten
päätin ottaa härkää sarvesta kiinni ja kysyä Katalta nähtäisiinkö joku päivä. Kata
vastasi myöntävästi, mutta myöhemmin on kertonut mulle että ei olisi halunnut
vastata joo. Kiitti ja sillee. :D Nähtiin sitten yhtenä päivänä (minä
mielellään ja Kata pakosta), ja siitä se sitten lähti ja tässä sitä ollaan:
kämppiksinä ja hyvinä ystävinä.
Menossa Cinderellan keikalle |
Mun ensivaikutelma Katasta ei ollut ollenkaan sitä mitä Kata
todella on. Kuvittelin katan vähän hiljaisemmaksi ja noh.. Nössöksi. :D Pidin
Kataa kilttinä tyttönä joka ei uskaltanut sanoa ei. Kata on oikeastaan täysin
vastakohta tuosta mun ensivaikutelmasta! Tässä on kyllä oikeasti oppinut, että
ensivaikutelma voi pettää ja pahasti. Kata on oikeasti tosi puhelias, lämmin,
innostuu helposti pienistäkin asioista ja löytää positiivista ajateltavaa
KAIKESTA. Tollaisena mä näen mun kämppiksen. Tosin kun Kata puhuu aika paljon
täällä kotonakin itekseen ja samalla kun puuhailee jotain, mietin välillä
pitääkö mun vastata jokaiseen lauseeseen jotain…
Ylä-asteella oltiin jo hyviä ystäviä ja oltiin paljon yhdessä. Pelattiin paljon tammea mesessä, ja hävisin aina Katalle! Paitsi kerran voitin, koska Kata painoi vahingossa luovuta -nappia. Voitto sekin! Myös pidettiin yhdessä sellaista vihkoa, mihin kumpikin kirjoitteli vuorotellen mitä sattuu. Meillä oli myös tapana piirtää jotain tehtäviä sinne toistemme ratkottaviksi. HAA! Löysin vihkon äsken laatikosta! Tässä hieno Katan tekemän tehtävä mulle:
Oli aika vaikeita tehtäviä ;( |
Saman katon alla kun olemme asuneet nyt melkein puolitoista
vuotta, oon myös oppinut vaikka mitä. Enimmäkseen oon saanut kuunnella Katan
juttuja sen biologian opinnoista ja oppinut vaikka mitä niitä juttuja
kuunnellessa. Esimerkiksi että siili on elävä fossiili! Aikamoista. Ai niin,
krokotiilikin on! Kyllä sitä itsekin on alkanut vähän mietiskelemään noita
ympäristöjuttuja kun Katalta kuulee niistä jatkuvasti. Täähän on aika hieno
juttu, ollaan opetettu toisillemme asioita: Kataa mä olen opettanut
tietokonejutuissa ja mä olen oppinut Katalta noita biologia-asioita. Paitsi sitten
Kata meni ja osti MacBookin (olikse se..), ja siitä mä en enää osaakaan mitään,
kun ainoa Applen tavara minkä olen omistanut on iPod.
Vanha kuva vuodelta 2008 |
Yhteinen intohimo, joka myös yhdistää meitä, on musiikki (ja Damon <3).
Rock-musiikki. Tykätään käydä keikoilla yhdessä, ja nytkin on tosi paljon
tiedossa tulevia keikkoja joille ollaan menossa. Keikoilla käyminen on vaan
niin parasta! Ja hyvässä seurassa vielä parempaa.
- Suvi
Haha ihana. Mutta EN PUHELE HIMASSA YKSIN, PUHUN SULLE : D reps
VastaaPoista